Toimipisteen ja oppimisympäristön kuvaus sekä mahdollinen painotus:

Toimimme päiväkodin alakerran tiloissa. Meillä on toimintahuone, jossa aamupiirit ja toimintahetket sisätiloissa yleensä pidetään, samassa huoneessa lapset myös syövät ja lepäävät. Lapsilla on omat pöytäpaikat. Toimintahuoneessa on oma askartelupöytänurkkaus, jossa lapset saavat milloin vain vapaan leikin aikana esimerkiksi askarrella, piirrellä, maalailla ja muovailla. Heillä on myös mahdollisuus pelata oppimispelejä ja kehittäviä rakenteluleikkejä. Toiset huoneet ovat leikkihuoneina, jossa lapset saavat leikkiä vapaata leikkiä. Käytämme yläkerran salia liikuntatuokioihin, sekä musiikkihetkiin. Ulkoliikuntaa pidämme pitkälle syksyyn. Käytämme Eläintarhan kenttää, Palkkatilantorin piha-aluetta ja Sannan leikkipuistoa mahdollisuuksien mukaan myös liikuntaan. Keskuspuistossa retkeilemme kerran viikossa, siellä lapset saavat tutkia ja kokea luontoa. Tutkimme mm. hyönteisiä, syksynmerkkejä sekä teemme ”roskatutkimusta”, jossa keräämme roskienkeruukepeillä pussiin erilaisia roskia ja laskemme ne.

Käytämme eri oppimisympäristöjä laaja-alaisesti. Matemaattisia taitoja harjoitamme laskemalla luonnon materiaaleja metsässä. Laskemiseen voimme liittää myös liikuntaa. Samalla opimme tietoa luonnosta. Otamme myös eskarikirjan välillä mukaan retkille ja teemme siitä luontotehtäviä. Kuvallista ilmaisua, musiikkia sekä muita ilmaisunmuotoja harjoitamme myös ulkona omalla pihalla, retkillä tai leikkipuistossa. Piirrämme, laulamme ja esitämme pantomiimia. Retkillä laulamme jonossa kulkiessamme lastenlauluja.

Ympäristön tutkimista sekä ”minä ja meidän yhteisömme”- oppimiskokonaisuutta (historia, yhteiskunta) harjoitamme lähiympäristössä Länsi-Pasilan alueella, laajentaen sitä retkillä Agape-yhdistyksen Suhen koululle, Eläintarhan kentälle ja Helsingin keskustaan. Teemme retken Länsi-Pasilan puutaloalueelle, jossa näemme, millaista oli ”ennen vanhaan”. Katsomme kuvia vanhasta Pasilasta. Päiväkotimme naapurissa on vanhainkoti, jossa vierailemme laulamassa joululauluja vanhuksille ulkona talon terassilla. Käymme mm. kirjastossa, museoissa, ja muissa kaupungin tarjoamissa kohteissa mahdollisuuksien mukaan. Voimme osallistua virtuaalisesti esim. Oopperaesitykseen, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Painotamme Agapessa kristillistä kasvatusta. Johtoajatuksenamme on: ”Rakastakaa toisianne niin kuin minä olen teitä rakastanut.” (Joh15:12) Painotamme lasten kristillisessä kasvussa 1) Jumalan tuntemista Raamatun pohjalta 2) kehitämme ja kasvatamme lasten luonnetta 3) tuemme lasten kehitystä ainutlaatuisina Jumalan luomina yksilöinä 4) opetamme toisten kunnioittamista ja palvelemista rakkaudessa 5) annamme lapsille parhaat mahdolliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Toiminnassa se tarkoittaa, että käymme läpi raamatunkertomuksia mm. kuvien, musiikin, kehollisen ja kuvallisen ilmaisun keinoin. Esimerkiksi näyttelemme kertomuksen draaman keinoin yhdessä, tai käytämme flanellikuvia tai nukkeja. Usein kertomukseen liittyy pieni askartelutehtävä, esimerkiksi yhteistyönä piirretään tai maalataan kuva raamatunkertomuksesta. Keskustelemme lasten kanssa raamatunkertomuksista ja vastailemme lasten kysymyksiin, joita lapsilla kertomuksista nousee. Raamatunkertomuksiin liittyy myös viikoittaiset raamatunjakeet, joiden avulla harjoitamme kirjoitettua kieltä; kirjaimet, lukusuunta, sanojen ja numeroiden tarkastelua. Esimerkiksi mietimme yhdessä, mikä lauseessa on pisin/lyhyin sana.

Aamupiirissä huomioimme lapsia yksilöllisesti antamalle jokaiselle lapselle mahdollisuuden kertoa ”kiitosaiheitaan”. Tuemme lasten henkistä hyvinvointia turvallisen ja lempeän kasvuympäristön kautta. Otamme lapsia syliin ja puhumme lempeällä äänellä. Rakkaus lapsiin on päiväkotimme opetustyön motivoija ja kasvatustoiminnan perusta.

Yksikön toimintakulttuurin ja pedagogisten ratkaisujen kuvaus (Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma 2016, s. 10 – 12):

Agapen rakkauden pedagogiikassa sitoudutaan rakkaudelliseen, anteeksiantavaan ja armolliseen asenteeseen lapsia, työkavereita, sekä vanhempia kohtaan. Avoimuus, arvostava, kunnioittava ja aito läsnäolo ovat meille tärkeitä.  Rakkauden pedagogiikkaan kuuluvat myös ilo, hauskuus, leikkimielisyys ja leikki. Rakkaudellisen ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen on ehdottoman tärkeätä ja sitä ylläpidetään rohkaisevalla ja ystävällisellä puheella. Rakkaudellinen ilmapiiri ylläpitää hyviä ihmissuhteita, vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin ja myös lasten oppimiseen.

Aikuiset ja lapset yhdessä luovat toimintakulttuuria, niin että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi turvallisessa kiireettömässä vuorovaikutuksessa ja ilmapiirissä. Siinä saa turvallisesti ja rohkaistuna esittää omia, myös eriäviäkin mielipiteitä ja ajatuksia.

Jokainen lapsi saa oppia, kehittyä ja toimia omana ainutlaatuisena yksilönä. Lapset otetaan mukaan ideoimaan toimintaa ja asettamaan itselleen tavoitteita. Heidän toiveidensa pohjalta luodaan mielekästä tekemistä leopsit huomioiden. Lapset ovat aktiivisia toimijoita, he saavat kokeilla, tutkia asioita ja ilmiöitä, heille annetaan tilaa omaan oivaltamiseen, tällöin aikuinen ei vain sanele, eikä anna liian valmiita vastauksia.

Kehitämme toimintaa arvioinnin avulla säännöllisesti, ja myös uusia työtapoja kokeilemalla ja omaksumalla. Kirjaamme yhdessä tiimin kanssa ideoita, millä tavoin voimme kehittää esikoulun toimintaa. Arvioimme tavoitteiden toteutumista sekä omaa työtä. Myös lapset saavat arvioida kehittymistään sekä esikoulun toimintaa. Annamme vanhemmille mahdollisuuksia osallistua esikoulun suunnitteluun ja toimintaan.

Rakkauden pedagogiikka pyrkii suojelemaan lapsia, vetää siksi rajoja ja pitää niistä kiinni. Ongelmiin puututaan varhain, koska rakkaudellista ilmapiiriä halutaan suojella. Kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa. Lapsia ohjataan ottamaan toiset huomioon, pyytämään leikkeihin mukaan, ettei jää yksin, pyytämään ja antamaan anteeksi. Autamme lapsia tunteiden itsesäätelyssä sekä tunteiden ilmaisussa. Autamme lapsia aina ristiriitatilanteen selvittämisessä.

Leikki on lapselle luontainen tapa tutkia ja jäsentää asioita. Leikin kautta lapset oppivat mm. yhteistyötaitoja ja luomaan kaverisuhteita. Esiopetuksessa lapset oppivat monipuolisesti leikin kautta. Opettajajohtoisten leikkien lisäksi lapset saavat leikkiä myös omaehtoista leikkiä. Leikimme paljon sääntöleikkejä, sekä roolileikkejä, joista esikouluikäiset erityisesti pitävät.

Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen esiopetus:

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, oppilashuolto, eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki sekä yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt

Ohjaamme lapsia arvostamaan kaikkia ihmisiä, rotuun tai ihonväriin katsomatta. Rohkaisemme heitä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Päiväkodissamme on perheitä, joissa toinen vanhempi on maahanmuuttaja. Tutustumme eri maiden kulttuureihin oppimalla niistä mm. saduista, tarinoista ja kuvista. Meillä on myös monesta eri maasta nukkeja, joiden avulla tutustumme eri maihin ja kerromme monikulttuurisuudesta. Laitamme esiin seinälle maahanmuuttajataustaisten vanhempien, sekä työharjoittelijoiden, synnyinmaan liput. Kutsumme heitä mielellämme kertomaan kotimaastaan, kulttuuristaan ja kielestään. Jos mahdollista, voimme myös maistella heidän valmistamaansa ruokaa, esimerkiksi nepalilaista teetä. Kerromme myös ”Lähetys”- toiminnasta, jota seurakunnat järjestävät.

Tarvittaessa järjestetään lapselle suomi toisena kielenä opetusta. Kun lapsen äidinkieli on joku toinen kieli kuin suomi, panostamme suomen kielen vahvistamiseen. Käytämme esim. pienryhmäopetusta, kuvia, selkokieltä ja tukiopetusta. Luemme paljon selkokielisiä kirjoja.

Oppilashuolto, ja yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt

Päiväkoti Agape on pieni 28 lapsen päiväkoti, jossa pyritään antamaan yksilöllistä tukea oppimiseen jokaiselle lapselle. Jos lapsella havaitaan tuen tarvetta asiaan, pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Läheinen yhteistyö huoltajiin on työmme peruskiviä. Lasten tuen tarvetta käydään läpi vuosittaisissa vasu- ja leops-keskusteluissa. Päiväkoti Agapella on myös mahdollisuus pyytää konsultaatioapua Suur-Helsingin kristillisen koulun koulupsykologilta.

Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen

Päiväkodin johtoajatuksena on Joh 15:12 ”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut ”. Pyrimme kaikessa toiminnassamme rakkaudelliseen tapaan toimia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että toteutamme rakkauden työtä eri alueilla:

– Rakkaus lapsia kohtaan: pyrimme kohtelemaan lapsia lämmöllä, ilolla ja kunnioittavalla tavalla. Annamme jokaiselle lapselle yksilöllistä aikaa ja huomiota. Jokainen lapsi on Jumalan luoma täysin ainutlaatuinen yksilö. Jo tämä lähestymistapa on osa ennalta ehkäisevää oppilashuoltoa ja on pohjana lasten yhdenvertaiselle kohtelulle.

– Rakkaus huoltajia kohtaan: emme puhu huoltajista pahaa vaan kohtelemme huoltajia kunnioittavasti ja rakennamme tietoisesti lämpimiä ja läheisiä suhteita perheisiin. Näin myös vaikeista asioista on tarvittaessa helpompi puhua.

– Rakkaus toisiamme kohtaan: Pyrimme kohtelemaan toisiamme rakkaudella, pitämään työssämme hauskaa ja rohkaisemaan toinen toistamme. Näin rakennamme rakkaudellisen työilmapiirin, jossa myös lapsilla on turvallista kasvaa.

 Tietoinen rakkauden työ on arjessa toimivaa kiusaamisen ehkäisytyötä:

     – Rohkaisemme lasta arvostamaan itseään positiivisen palautteen ja kiitoksen kautta

     – Opettelemme huomioimaan toisia sekä leikkimään ja toimimaan toisten kanssa

     – Opettelemme yhdessä kauniita käytös- ja ruokailutapoja (mm. anteeksipyytäminen ja -antaminen, kiittäminen, tervehtiminen, oman vuoron odottaminen, kuunteleminen, ruokarauhan ja  rauhallisen päivälevon antaminen toisille lapsille)

     – Opettelemme hyväksymään erilaisuutta

Pyrimme aktiivisesti päivittäisessä työssämme harjoittelemaan hyviä ihmissuhdetaitoja lasten ja toinen toistemme kanssa. Riidat selvitellään ja niistä keskustellaan, kiusaamiseen puututaan välittömästi, ystävällistä käytöstä harjoitellaan arjen keskellä sekä lasten, työntekijöiden että huoltajien kesken. 

 Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä.

–          yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin.

–          moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä –opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen kehityksen, terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuranta ja tukeminen. Erityinen huomio kiinnitetään varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Esiopetuksessa arvioidaan kunkin lapsen tuen tarve, ja yhdessä vanhempien kanssa asetetaan tarvittavat tavoitteet lapselle. (Leops)

Jos esiopetuksessa herää oppilaan kokonaisvaltaiseen kehitykseen, terveyteen tai oppimiseen liittyvä huoli, kootaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä eli yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä tuen tarpeen selvittämiseksi. Ryhmä perustetaan aina yksilöllisesti kuhunkin tilanteeseen. Moniammatillisen ryhmän kutsuu koolle se, jolle huoli herää, aina kuitenkin yhteistyössä huoltajien kanssa. Myös huoltaja voi pyytää moniammatillisen ryhmän koolle kutsumista.

Ryhmään voi kuulua huoltajien lisäksi esikoulunopettaja, koulupsykologi, kiertävä erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, neuvola, lastensuojelu, lapsen hoitotaho ym. Moniammatillisessa ryhmässä päätetään yhdessä jatkotukitoimenpiteistä.

Lähin yhteistyötaho on Suur-Helsingin kristillisen koulun koulupsykologi ja rehtori. Neuvola ja kiertävä lastentarhanopettaja ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Lapsen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen:

Esiopetuksessa aloittaminen, yhdessä oppimisen suunnitelma, muut yhteistyötahot

Lapsen esiopetuksen polku alkaa lapsen tullessa tutustumaan päiväkotiin huoltajan/huoltajien kanssa. Aiempi kokemus päivähoidosta yleensä nopeuttaa lapsen sopeutumista. Aloitusvaiheessa käydään aloituskeskustelu huoltajan kanssa. Pidämme tärkeänä tutustuttaa uusi lapsi ryhmän toisiin lapsiin.

Työntekijät tutustuvat lapseen ja havainnoivat häntä esikoulussa. Kun lapsi on ollut esikoulussa muutaman kuukauden, niin esiopetuksen opettaja laatii leopsin yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa.

Lapsen siirtyessä toisesta ryhmästä esikouluryhmään käydään keskustelua esikouluopettajan kanssa, ja lapsi saa käydä tutustumassa ryhmään. Pienessä päiväkodissa kaikki lapset tuntevat toisensa jo ennen 5–6 v ryhmään siirtymistä. Aamuisin olemme yhdessä aamupuurolla ja myös useimmiten ulkoilemme yhdessä. Joskus teemme myös retkiä kaikki yhdessä. Meillä on myös yhteisiä juhlia. Suurin osa esikoululaisista siirtyy Agape-yhdistyksen kouluun. Pyrimme siihen, että esikoulusta tulevaan kouluun siirtyminen olisi mahdollisimman ehyt jatkumo. Esikouluvuonna esikoululaiset tutustuvat tuleviin koulukavereihin, opettajaan sekä  koulurakennukseen vierailemalla 3-4 kertaa ykkösluokalla.

Yhdessä oppimisen suunnitelman koulun kanssa tekevät esikoulunopettaja sekä Suhen koulun ykkösluokan opettaja. Se sisältää tavoitteet sekä toiminnat esi- ja alkuopetuksen oppijoiden yhdessä työskentelyyn, ja se vahvistaa esiopetuksen sekä perusopetuksen toimintakulttuurin jakamista. Siinä on myös aikataulu tulevalle toiminnalle, sisältäen myös arvioinnin, jatkosuunnittelun sekä toiminnan kehittämisen. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä tiedottaen toiminnasta sekä dokumentoidaan yhteisiä oppitunteja.

Viestintä ja yhteistyö huoltajien kanssa:

Toimintatavat ja käytännöt, huoltajien osallisuus, Leops

 Toiminnasta viestitetään sähköpostitse, INFO-kirjeellä, tekstiviesteillä, WhatsApp-ryhmässä, infolapuilla, viikko-ohjelmassa, puhelinkeskusteluissa, vanhempainilloissa sekä myös päivittäisissä tapaamisissa.

Teemme päivittäin tiiviisti yhteistyötä vanhempien kanssa. Hyvä ja rakentava yhteys huoltajiin on työmme peruslähtökohtia. Haluamme luoda ja pitää avointa yhteyttä huoltajiin. Tavoitteemme on olla osana sitä tukiverkostoa, joka kannattaa jokaista lasta. Henkilöstön ja huoltajien väliset päivittäiset keskustelut antavat vanhemmille mahdollisuuden kuulla lapsensa päivästä, edistymisestä ja hyvinvoinnista sekä mahdollisuuden antaa palautetta henkilöstölle. Näin vanhemmat voivat vaikuttaa lapselle annettavaan varhaiskasvatukseen. Toimintaa muutetaan mahdollisuuksien mukaan saadun palautteen perusteella.

Lasten vanhemmilta pyydämme ideoita päiväkodin toiminnansuunnitteluun ja -kehittämiseen sekä palautetta toiminnastamme sähköpostiviestien kautta, leops-keskusteluissa ja vanhempainilloissa. Osa vanhemmista on luvannut, että voi tulla mukaan retkille tarvittaessa ja tulla kertomaan oman syntymämaansa kulttuurista. Vanhemmat voivat myös osallistua vanhempainillan sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koronaepidemian vuoksi emme pidä vanhempainiltoja päiväkodin tiloissa. Isänpäivän ja joulujuhlan vietto ulkona päiväkodin pihalla. Kevään juhlista ja vanhempainillasta päätämme myöhemmin riippuen koronavirustilanteesta. Huoltajat voivat osallistua toiminnan suunnitteluun myös vanhemmille lähetetyissä kyselyissä päiväkodin toiminnasta.

Leops

Lapsen esiopetussuunnitelmaan kirjataan lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä tavoitteet ja toimenpiteet pedagogiselle toiminnalle. Lapsia myös haastatellaan heidän kiinnostuksen kohteistaan sekä mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on tulevasta esikouluvuodesta, esim. mitä he haluavat oppia. Suunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös lapsen kielenkehityksen tukemiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvät asiat.  Arviointikeskustelu pidetään keväällä esikouluvuoden lopulla, jossa arvioidaan leopsin toteutumista. Tarvittaessa pidämme myös syksyllä seurantakeskustelun huoltajan/huoltajien kanssa.